Maalaisjärkeä etätöihin!

Perjantai 20.3.2020 klo 15.44 - Tuomo Suihkonen

Maassa vallitsee nyt vakava poikkeustila koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Valtioneuvosto on tiedonannoissaan kehottanut välttämään yli 10 hengen kokoontumisia ja päättänyt, että koulujen oppilaat tulee siirtää etätöihin koteihin eli suorittamaan oppivelvollisuuttaan korvaavasti kotoa. Samanaikaisesti opetuksenjärjestäjät ympäri Suomen tekevät omia linjauksiaan ja päätöksiään. Keravalla Kasvatuksen ja opetuksen toimialalla on työnantaja määrännyt kaikki opettajat pääsääntöisesti hoitamaan etäopetusta työpaikaltaan käsin, vaikka etätyö onnistuisi korkeasti koulutetulta ja juhlapuheissa kehutulta opettajalta yhtä lailla kotoakin käsin.

Monet lähikunnat ovat linjanneetkin mm. Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Vantaa, Espoo ja Helsinkikin, että etätyövalmistelujen ja -työkalujen käyttöön oton jälkeen opettaja voi suorittaa opetustehtävänsä etänä myös kotoa käsin. Esimerkiksi Helsingissä digitutoropettajat ja ICT-ammattilaiset antavat kaiken tukensa siihen, ettei opettajia laiteta kulkemaan kouluille julkisissa liikennevälineissä ja levittämään tautia turhaan, kun kouluille saattaa kokoontua isoissa kouluissa jopa 60 opetushenkilön joukko. Jos kerran joukkokokoontumisia tulisi välttää, eikö tässä kohtaa olisi myös opetuksenjärjestäjän mahdollista käyttää direktiovaltaansa järkevästi, jotta saadaan kaupungille elintärkeä henkilöstöryhmä, opettajat, pysymään terveinä? Samalla ehkäistäisiin turhat koronataudin leviämiset ja riskiryhmiin kuuluvia opetushenkilöstön edustajia ja heidän perheitään pahimmillaan kohtaavat seuraukset?

Keravalla perustellaan ohjeistusta opettajien etätyön suorittamisesta koululta käsin tietoturva-asioilla, mutta monet tietoturva-asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei kotoa käsin etäopetuksen tekeminen ole tietoturvan kannalta sen isompi riski kuin kouluverkossakaan toimiminen. Joka tapauksessa oppilaat ovat kodeissaan kotiverkon välityksellä yhteydessä kouluun. Moni opettaja kysyykin tällä hetkellä, luotetaanko heidän ammattitaitoonsa ja kykyihinsä hoitaa etäopetusta myös kotona?

Opettajat koulutettuina ammattilaisina osaavat pyytää tarvittaessa myös apua, jos heillä on esimerkiksi tietoteknisiä ongelmia. Pyydämmekin kaikkien keravalaisten opettajien puolesta luottamusta siihen, että me opettajat pystymme hoitamaan työmme myös kotoa käsin. Opettajat ovat tutkitusti tunnollista väkeä, siksi työilmapiiriä tänä poikkeusaikana onkin heikentänyt kokemus siitä, ettei työnantaja luota meihin.

Muuttuvassa maailmassa etätyö on mahdollisuus opettajillekin. Se on samalla mahdollisuus siihen, että vältettäisiin taudin laaja leviäminen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. Jokainen kansalainen ymmärtää, että terveestä opettajasta on enemmän apua oppilaallekin kuin sairastuneesta.

Oppilaidensa parhaaksihan opettajat ja opettajien esimiehetkin kuitenkin työtään suurella sydämellä tekevät poikkeusoloissakin.

Työnantaja on tässä paljon vartijana, myös vastaamassa henkilöstönsä työsuojelusta Työturvallisuuslain velvoittavalla tavalla. Työnantaja ei saa altistaa työntekijöitään tarpeettomille uhille. On monia syitä, miksi opettajia tulisi nyt kutsua kouluun vain erittäin painavasta syystä esim. silloin, kun täytyy pitää lähiopetusta kriisiryhmiin kuuluvien vanhempien 1-3-luokan lapsille tai erityisen tuen piiriin kuuluville oppilaille.

Maailma on muuttunut ja samalla työelämässä on kehittyvänä digiaikana paljon mahdollisuuksia, jopa mahdollisuus välttää pahin mahdollinen, terveyden menettäminen. Vetoamme Keravan kaupungin johtoon ja päätöksentekijöihin ja muidenkin lähialueiden kuntien ja opetuksenjärjestäjien päätöksistä vastaaviin virkamiehiin, että otettaisiin yhdessä maalaisjärki - tai kuten JUKO:n ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tviitissään keskiviikkoaamuna 18.3. osuvasti ilmaisi #arkijärki - käyttöön etätöihin!

Tuomo Suihkonen KOPY:n hallitus

OAJ:n Keravan opetusalan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa-lehdessä 20.3.2020

Pääluottamusmiehen alueyhdistyspuhe

Perjantai 10.5.2019 - Tuomo Suihkonen

Arvoisat OAJ:n puheenjohtaja, valtuuston puheenjohtajisto, hallitus ja valtuustokollegat

Ajan aallokossa seisoo uusmaalainen kansa;

vapauden tunto sykkii lasten veressä,

valppahana vainon torjuu, oikeus turvanansa. Laulun sanat ovat yhä ajankohtaisia.

Tänä keväänä Suvivirren jälkeen eräs nelikymppinen kokenut ope on töissä viimeistä päivää.  Hän on työssään väsynyt ja näköalaton. Ope on pitänyt työstään ja hakeutunut kutsumuksesta alalle . Raskas työ hyvin heterogeenisessä ja oppilasmäärältään isossa luokassa, jossa on useita tehostetun ja erityisen tuen oppilaita, on lopullisesti uuvuttanut hänet. Hän haluaa työn, jossa työajan voi rajata, palkka on kohdallaan ja perheellekin jää aikaa.

Nyt tilanne on joka tapauksessa opettajille kuormittava. Opettajien työaika on viime vuosina paisunut kohtuuttomasti. Oppilaitoksissa kärsitään sisäilmaongelmista ja erityislasten tukitoimet ja yhteistyötahojen tapaaminen lisäävät viikoittaista työmäärää. Miten korvataan ylimääräinen työ? Miten huolehditaan siitä, että opettajan työmäärä ei kasva kohtuuttomaksi? Miten opettajan työssä jaksaminen turvataan?

Uskomme, että opettajan työhyvinvointiin ja jaksamiseen voidaan vaikuttaa rajaamalla opettajan työhön käyttämää aikaa eli antamalla opettajalle enemmän aikaa palautua työnsä fyysisestä ja ennen kaikkea henkisestä kuormasta.  Opettajan työhön liittyvää ys-aikaa tulee suunnitella ja sitä tulee myös voida seurata yhä tarkemmin. Samalla, kun  vuosityöaikakokeiluja seurataan ja niihin osallistuvilta kerätään tietoa ja pyritään vaikuttamaan suotuisasti kokeiluun osallistuvien palkkakehitykseen, tulee myös keskittää huomiota muiden opettajien jaksamisen turvaamiseen ja työajan seuraamiseen ja rajaamiseen. Vipu on yksi apuväline siihen, mutta lisäksi OAJ:n tulee tukea alue- ja paikallistason edunvalvontaa kouluttamalla luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja työssäjaksamisen erilliskysymyksiin. Myös jäsenille tulee jakaa tietoa työajan rajaamisesta. Opettajat tarvitsevat  tukea siihen, etteivät he aja itseään arvokkaassa työssään loppuun.

Viime vuosina on tapahtunut paljon muutoksia kasvatuksen ja opetuksen alalla. Isoja, massiivisia oppilaitoksia rakennetaan ja samalla niiden hallintoa ja johtamista keskitetään. Työpaikoilla vallitsee monin paikoin johtajuusvaje. Esim. armeijassa 8 miehen ryhmää johti aina ryhmänjohtaja, jolloin mahdollistui vuorovaikutus alaisten ja esimiehen välillä. Onko meillä tätä nykyä kouluissa ja päiväkodeissa esimiehiä, joilla on aikaa alaisilleen, onko aikaa kohtaamisiin alaisten ja esimiesten, oppilaiden ja opettajien, opettajien ja huoltajien välillä? Monesti asiat kärjistyvät, kun ei ole aikaa saada sanotuksi, aikaa tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, aikaa etsiä ongelmaan ratkaisu.

Arvoisat kuulijat

Nyt OAJ:llä on mahdollisuus vaikuttaa tulevaan maan hallitukseen niin,  että korkeasti koulutettujen opettajien pysyminen alalla turvataan ja etsitään aidosti ratkaisuja  heidän työnsä

näkyväksi tekemiseen ja ennen kaikkea työajan ja työn sisällön rajaamiseen niin, että opettajien pedagoginen osaaminen  tulee tämän tärkeän sivistystyön keskiöön. Samalla koulutyön pedagogiseen johtamiseen on panostettava. Esimiehiä ja johtajia täytyy kouluttaa ja mahdollistaa heidän alaisilleen enemmän kokemusta siitä, että esimies on läsnä ja tällä on aikaa hallinnollisten tehtävien ohella kohdata alaisiaan muutenkin kuin virallisissa kehityskeskusteluissa. OAJ on esittänyt ratkaisuksi opetusryhmien rajaamiseen opettajamitoitusta, pitäisikö nyt myös esittää rehtorimitoitusta?

Yksi konkreettinen keino opettajan työn sisällön parantamiseen ja työn mielekkääksi kokemiseen on opettajien täydennyskoulutus. Kuinka monesti tilanne on se, että opettajat käyvät koulutukset, joissa sisältö on etukäteen laadittu ja kaikille sama? Kuinka moni  pääsee vaikuttamaan koulutuksen sisältöihin tai rakentamaan omaa elinikäisen oppimisen polkuaan, jonka keskiössä olisi suunnitelmallinen täydennyskoulutus. Olemme tehneet valtuustoaloitteen opettajien täydennyskoulutuksen kehittämiseksi niin, että opettajien valinnanmahdollisuutta omaan täydennyskoulutukseensa lisätään, rakennetaan kestävämpiä koulutusrakenteita ja koulutuspolkuja ja tarjotaan opettajille mahdollisuus kouluttautua työajalla.

Työnantajat tulisi saada ymmärtämään, mikä merkitys opettajilla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle on yleissivistyksen turvaajina koko tällä laajalla kasvatuksen ja opetuksen kentällä. Opettajuuden arvostus lähtee meistä itsestämme. Sen soisi kuitenkin näkyvän niissä konkreettisissa toimenpiteissä, joilla työnantajamme voi osoittaa arvostavansa meitä. OAJ on järjestönä keulakuva. Sen purjeen alla vain ja ainoastaan yhtenäisenä joukkona voimme auttaa yksittäistä riviopettajaa pysymään alalla  ja jatkamaan työssä, jossa sivistysvaltion tulevaisuudentekijöitä kasvatetaan. Kenties  silloin tuo yksittäinen ope voi  uusmaalaisten laulun sanoin uudelleen lausua: “Täällä kukkaan puhkeapi tiede, taidekin.”

Pääluottamusmiehen kevätkirje

Perjantai 10.5.2019 - Tuomo Suihkonen

Arvoisat Kopyn jäsenet

Joulukirjeessäni kerroin, että olimme aloittaneet On the Road-kierroksen työsuojeluvaltuutettu Mikko Raunion kanssa Keravanjoen Jaakkolan toimipisteestä ja tavoitteemme oli kiertää kevään 2019 aikana loputkin yhtenäiskoulut ja Keravan lukio. Kiersimme kevään aikana suunnitelmamme mukaan Sompion ja Kurkelan kouluissa ja nyt viimeksi Keravan lukiolla 23.4. heti pääsiäisen jälkeen. Vierailullamme kerroimme, mitä työhömme kuuluu ja mistä näkökulmasta asioita ajamme Keravan kaupungilla. Toimme esille, että pääluottamusmiehen tehtävänkuvaan kuuluu sopimuslainsäädäntöön, työsuhteeseen, palkkaan ja työaikaan liittyviä asioita, joihin liittyen hän auttaa kaikkia JUKO:oon kuuluvien akavalaisten jäsenliittojen jäseniä mm. KOPyn/OAJ:n, Terveydenhoitajaliiton, Talentian ja Lääkäriliiton  jäseniä. Edustettaviini kuuluu siis n. 550 keravalaista julkisen puolen koulutettua. Työsuojeluvaltuutettu puolestaan edustaa kaikkia kaupungin työntekijöitä huolimatta siitä, kuuluuko edustettava liittoon vai ei. Häneen voi olla yhteydessä työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Aina ensin pyritään tietysti oman lähiesimiehen juttusille ja ellei asia siitä selviä ole rohkeasti yhteydessä luottamusmieheen, työsuojeluvaltuutettuun (1.8.2019 alk.Kirsi Makkonen, jokaisessa yksikössä on myös työsuojeluasiamies) tai yhdistysasioissa OAJ:n paikallisyhdistykseen.

Järjestelyvaraeristä ja tuloksellisuuteen liittyvästä kertaerästä kirjoitin joulukirjeessäni, joten niihin liittyvät asiat löytyvät sieltä sekä kaupungin tiedotteesta. KVTES:n puolella tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.4.2019 yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,0 prosenttia. Myös henkilökohtaista lisää korotetaan 1,0 prosentilla (tuloksellisuuserä ei korotu). KVTES:n palkkahinnoitteluliitteiden peruspalkat korottuvat vastaavasti. OVTES:ssä (opettajat) tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan myös 1.4.2019 yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,99 prosenttia. Myös henkilökohtaista lisää korotetaan 0,99 prosentilla (tuloksellisuuserä ei korotu). Näistäkin löytyy lisätietoa osoittesta http://kerttu.kerava.fi/henkilostoasiat/palkkaus/palkantarkistukset/Sivut/Palkantarkistukset-1.4.2019.aspx.

Keravan kaupunkistrategian mukaisesti Keravan kaupungin tavoitteena on kehittää toimiva ja kannustava palkkausjärjestelmä sekä palkitsemisen kokonaisuus. Yhtenä toimenpiteenä tähän liittyen on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin kuuluvan henkilöstön tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän (TVA) rakentaminen.

Kevät on kehityskeskusteluiden aikaa. Samalla, kun työyksiköissä on käyty kehityskeskusteluja, esimiehet ovat laatineet työsuorituksen arviointeja huhtikuun loppuun mennessä. Tuloksellisuuserän maksupäivät ovat 16.9. (vakituiset) ja 30.9, (määräaikaiset) takautuvasti 1.8. alkaen. Kevään ja alkukesän aikana käydään myös OVTES:n TVA-neuvottelut seuraavaa lukuvuotta ajatellen.

Uusien koulujen rakentaminen tarkoittaa myös sitä, että jotkut opettajat joutuvat muuttamaan tavaransa uuteen koululuokkaan. Myös väistötiloihin saatetaan joutua tavaroita siirtämään. Tähän liittyen minulta on asiaa tiedusteltu ja kysytty, mikä kuuluu opettajan virkavelvollisuuksiin. Korkeimman oikeuden päätös vuodelta 1984 kertoo, ettei muutto ole opettajan työtä. Muuttomiehet suorittavat kouluissa ja päiväkodeissa varsinaiset raskaammat muuttotyöt eli tavaroiden kantamiset ja siivoustyön ammattilaiset varsinaiset siivoustyöt. Opettaja korjaa ja järjestelee omat tavaransa omasta luokastaan kuntoon. Siihen  on sovittu työnantajan kanssa käytettäväksi 3 tuntia ns. lisäkikyaikaa ja tarvittaessa 2-3 tuntia muusta ys-ajasta. Tämä tarkoittaa siis vain omien tavaroiden järjestämistä omassa luokassa ja uuden toimipisteen luokkatiloissa. Esimiehet vastaavat siitä, että muutoinkaan opettajien vuotuinen ys-aika 126 tuntia ja sen päälle 12 h kikyä ei ylity. Sen sisälle tulee mahtua kaikki ys-aikaan kuuluva työ, kuten koulun ja kodin yhteistyö (mm.arviointikeskustelut), asia- ja aineryhmittäiset neuvonpidot, opetuksen yhteissuunnittelu ja muu opetuksen suunnittelu ja koulun toiminnan kehittäminen. Vuosiluokilla 1-6 pääpainopiste ys-ajan käytössä tulisi olla kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Lukiossa yhteissuunnitteluajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on 50-107 tuntia. Lukiossa se on tarkoitettu käytettäväksi sellaiseen opettajien väliseen yhteistyöhön ja koulun toiminnan kehittämiseen, joka paikallisesti koetaan tärkeäksi.

JUKO:n luottamusmiesvaalit saatiin päätökseen 23.4., kun vaalikokouksessa nimettiin ja vahvistettiin luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet seuraavalle kaudelle 1.8.2019-31.7.2022. Minä toimin seuraavalla kaudella JUKO:n pääluottamusmiehenä ja varapääluottamusmieheksi vaalikokouksessa luottamusmiesten keskuudesta valittiin Ilkka Miettinen. Opetusalan lukion luottamusmieheksi valittiin Katja Rihu-Lehtinen ja perusopetuksen puolelle valittiin uurnavaalin lopputuloksen mukaan Ilkka Miettinen. Varhaiskasvatuksen luottamusmieheksi valittiin Liina-Mari Ylhäisi ja varhaiskasvatuksen varaluottamusmieheksi Miina Kortesmäki. Onnea uusille seuraavan kauden luottamusmiehille ja kiitos aktiivisuudesta myös opetusalan uurnavaaliin ehdokkaiksi ilmoittautuneille Eevi Kirjasniemelle ja Laura Tulikorvelle sekä kaikille työyksiköissään vaaleja järjestäneille yhteysopettajille, ääntenlaskijoille, vaalikokouksen järjestäjille ja muille aktiiveille.

Kevätpurot solisevat ja linnut rakentavat pesiään. Opettajalle se tarkoittaa kuitenkin lukuvuoden kiireisintä aikaa, joka kuluu muun luokkatyön lisäksi todistusten tekoon ja kevätjuhlien järjestelyyn. Työhyvinvointi ja jaksaminen ovat olleet koetuksella myös rehtoreilla ja päiväkotien johtajilla. Te kaikki, siis opettajat varhaiskasvatuksesta lukioon sekä heidän esimiehensä olette tehneet hienoa työtä keravalaisten lasten ja nuorten eteen tänäkin lukuvuonna. Minä jatkan jäsenistön asioiden ajamista seuraavaksi OAJ:n valtuustossa 8.-10.5. Opettajien työhyvinvointi sekä vuosityöaikakeskustelut nousevat siellä varmasti esille ja aiomme OAJ:n Uusimaan hallituksen valtuustoaloitteen mukaan nostaa esille opettajien täydennyskoulutuksen (varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle), jonka soisi tapahtuvan työajalla ja olevan sisällöltään opettajia ja heidän omia ammatillisia polkujaan tukevaa, aiempaa pitkäkestoisempaa, maksutonta ja myös opettajien kouluttautumistarpeisiin liittyvää sekä valinnaisuutta tukevaa.

Aurinkoista kevättä, hauskaa vappua ja voimia kevään koitoksiinne!

Keravalla 29.4.2019 Tuomo Suihkonen, JUKO:n pääluottamusmies, p. 0403183303

Pääluottamusmiehen joulukirje

Perjantai 10.5.2019 - Tuomo Suihkonen

Arvoisat Kopy:n jäsenet

Aloitin työni JUKO:n pääluottamusmiehenä 20.8.2018 ja toimin ainakin tämän kauden loppuun 31.7.2019 asti tässä tehtävässä edustaen yht. noin 550 jukolaista Keravan kaupungin työntekijää. Te varhaiskasvatusopettajat ja opettajat alakoulusta lukioon muodostatte suurimman JUKO:oon kuuluvan ryhmän. On suuri ilo ja kunnia olla edustamassa teitä työhönne liittyvissä palvelussuhde- ja palkka-asioissa yhteistyössä työnantajamme Keravan kaupungin kanssa.

Kulunut syksy on ollut minulle mielenkiintoinen. Olen saanut tutustua lähemmin kaupungin eri toimialojen organisaatioihin ja toimintatapoihin sekä yhteistoimintamenettelyn eri vaiheisiin. Merkittävimpänä asiana nostaisin tämän syksyn järjestelyeräneuvottelut, joissa sekä työnantajapuoli että työntekijäpuoli tekivät omat esityksensä järjestelyerän jaosta toimialoittain ja niitä sitten yhdessä sorvattiin molempia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Mielestäni on tärkeää, että nyt on lähdetty portaittain nostamaan palkkoja siten, että esim. varhaiskasvatuksen opettajat saivat korotusta 110 e/kk  ja luokanopettajien, joilla ei ole kaksoiskelpoisuutta sekä vastaavanlaisten tuntiopettajien palkkaa korotettiin lähemmäs kaksoispätevien palkkaa idealla samasta työstä sama palkka. Korotusta tällaisille luokanopettajille tuli siis 150 e/kk. Työntekijäpuolena olimme esittäneet, että otettaisiin huomioon inkluusio, erityisvalmiuksia vaativat tehtävät, nivelvaiheen opetus, ryhmäkoko, tietyt erityistehtävät ja johtaminen. Tuolla korotuksella kuitenkin mahdollisimman moni esille tuomamme asia otettiin huomioon korotuksista päätettäessä. Vammaisopetuksessa ja hoidollisen työn luokissa opettavat erityisluokanopettajat saavat 70 e/kk korotuksen, jota maksetaan määräaikaisena tehtäväkohtaisena palkkana.

Varhaiskasvatuksen osalta nousimme nyt kutakuinkin sille tasolle, mitä muissakin lähikunnissa ollaan, jotta Keravan kaupunki pysyisi edelleen kilpailukykyisenä työnantajana varhaiskasvatusopettajille. Sitä tietysti toivomme hartain mielin ja luomme yhdessä uskoa keravalaiseen varhaiskasvatukseen. Yhteistyössä nämäkin nyt saadut korotukset ovat olleet mahdollisia. KVTES:n ja OVTES:n puolella emme valitettavasti voineet tällä kertaa nostaa kaikkien palkkoja, sillä rahamäärä, mikä oli jaossa, ei valitettavasti tällä kertaa riittänyt esim. esimiesten ja tiettyjen aineenopettajaryhmien palkankorotuksiin yläkouluissa ja lukiossa. Näen kuitenkin tärkeänä sen, että asioita on nostettu neuvotteluissa esille, jolloin tulevissa palkkaan liittyvissä neuvotteluissa voidaan ottaa huomioon niitä ryhmiä, jotka nyt jäivät järjestelyerän jaon ulkopuolelle. On syytä muistaa, että mikäli palkkaneuvotteluissa ei olisi päästy sopuun työnantajan kanssa, työnantaja viimekädessä kuitenkin olisi saanut yleisen kunta-alan sopimuksen mukaan päättää, mille ryhmille tai kenelle rahat jaetaan. Oheisen linkin takaa voit lukea tarkempaa tietoa järjestelyvaraeristä. http://kerttu.kerava.fi/ajankohtaista/uutiset/Sivut/Järjestelyerien-käytöstä-päästiin-yksimielisyyteen.aspx

Tuloksellisuuteen liittyvä kertaerä 9,2, %  tulee maksuun tammikuun  palkanmaksun yhteydessä. Se lasketaan marraskuun varsinaisesta palkasta ja saadakseen tuon kertaerän olisi pitänyt olla palvelussuhteessa 3.9.-18.11. ajan keskeytymättä  ja vähintään yhden päivän töissä oloaika tuolla välillä  takaa korotuksen. Jos työsuhteessa on 8 päivän katko tuolla aikavälillä, ei ole oikeutta korotukseen.

Turvallisuusasiat ovat nousseet tänä syksynä esille yläkoulujen ja lukion puolella ja niihin uusi turvallisuuspäällikkö Jussi Komokallio on paneutunut huolella, muodostanut työsuojelutiimin ja aloittanut turvallisuuskoulutukset esimiehille ja koko henkilöstölle. Työsuojeluvastaava Mikko Raunio on tehnyt hyvää työtä eri toimipisteissä ja nostanut työsuojelullisia asioita esille kehitystyöryhmiin ja yhteistyötoimikunnalle. Keravalla on mm. otettu käyttöön Ennakoivan välittämisen-malli, josta löytyy lisätietoa siihen liittyvästä käsikirjasta ja Kertusta. Esimiehet on myös koulutettu mallin käyttöön. Tärkeää on mm. sairaustapauksissa poissaoloajan pituuden lisääminen omalla ilmoituksella 3 päivästä 5 päivään. Sitä voi esimies antaa 1-2 pv kerrallaan ja ilmoitus on tehtävä soittamalla.

Työterveyspalvelu siirtyy 1.1.2019 Attendosta Aavaan, jossa otetaan käyttöön esim. luotsipalvelu, jossa yhden puhelinnumeron takana moniammatillinen tiimi pohtii ja osoittaa asiakkaan oikeaan paikkaan esim. laboratorioon ilman, että täytyisi välttämättä käydä ensin lääkärin pakeilla hakemassa kyseinen laboratorioon ohjaus. Jos sinulla on aikaisempaa hoitohistoriaa ennen maaliskuuta v. 2017 ja haluat tietojesi siirtyvän Attendosta Aavaan, kannattaa käydä kirjoittamassa tietojesi siirtoon liittyvä lappu Attendossa. Muutoin vanhat tietosi eivät siirry automaattisesti uuteen työterveyspalveluun. HR:n savumerkit Kertussa 14.12. kertovat tarkempaa informaatiota asiasta. http://kerttu.kerava.fi/ajankohtaista/uutiset/Sivut/HR-Savumerkkejä-joulukuu-2018.aspx

Kasvatuksen ja opetuksen toimiala muuttaa tilansa Sampolasta vanhan kaupungintalon yhteyteen, jossa minunkin työpisteeni sijaitsee. Keravalla on aloittanut myös uusi viestintäjohtaja Vivikka Richt, jonka työpanos on jo tähän asti ollut merkittävä. Yhteistä Kerava-brändiä pyritään viestinnän keinoin levittämään ja saamaan eri toimialojen viestintä entistä yhdenmukaisemmaksi.

Aloitimme Mikko Raunion kanssa yhteisen On the Road kierroksen Keravanjoen koululta ja aikeissa on, että kierrämme ainakin Sompion ja Kurkelan yhtenäiskouluissa ja Keravan lukiolla tulevan kevätlukukauden aikana. Minuun voitte rohkeasti olla yhteydessä, mikäli jokin työhönne liittyvä asia mieltänne painaa tai haluatte saada lisätietoa palvelussuhteeseenne, työaikoihin tai vaikkapa palkkaukseen liittyen. Jos en heti tiedä vastausta kysymäänne asiaan, otan selvää yhteistyötahoiltani ja omilta tukiverkostoiltani JUKO:n tai OAJ:n piirissä.

Rauhallista joulumieltä

Tuomo Suihkonen, JUKO:n pääluottamusmies, p. 0403183303

Hyvät keravalaiset opettajat

Maanantai 12.12.2016 - Tuomo Suihkonen

Keravan tulevaisuus on lastemme ja nuortemme käsissä

Lauantai 14.12.2013 - Tuomo Suihkonen

Julkaistu Keski-Uusimaa-lehdessä joulukuussa 2013.

Kerava on yksi kymmenen parhaiten pärjäävästä kunnasta Suomessa taloudellisella asteikolla mitattuna. Silti Keravan päättäjät ja virkamiesjohto ovat miettimässä tuntuvia leikkauksia mahdollisesti jo ensi vuodelle ja nämä mahdollisesti toteutettavat säästöt ovat vaarassa kohdistua kasvatus- ja opetusalan henkilöstöä koskevina säästöinä keravalaisiin lapsiin ja nuoriin. Kuntatalouden yleistä tilaa ympäryskunnissa seuratessa ei voi välttyä ajatukselta, että joka puolella on otettava talouden yleinen tila tosissaan. Siksi olisi syytä tarkkaan miettiä, mihin nuo mahdollisesti toteutettavat säästöt kohdistetaan.
Keravalaisina luottamusmiehinä, opettajina ja isinä olemme erityisen huolissamme, mitä tämä tarkoittaa jo ennestäänkin säästötalkoisiin osallistuneelle Keravan kasvatus- ja opetusvirastolle. Olemme huolissamme erityisesti niistä leikkauksista, jotka toteutuessaan tulisivat vähentämään kasvatusta ja opetusta ja kasvattaisivat luokkakokoja perusopetuksessa ja lukiossa.

Jokainen lehtiä viime aikoina lukenut ja opetushallituksen tutkimuksiin perehtynyt tietää, että Keravalla ovat jo nyt Suomen suurimmat opetusryhmien koot tarkoittaen viimeisen mittauksen mukaan keskimäärin noin 25,07 oppilasta opetusryhmää kohti. Nykyisen oppimiskäsityksen mukaan ovat ryhmäkoot Keravalla jo nyt todella isot, vaikka niitä on yritettykin pienentää palkkaamalla opetusministeriöltä saaduilla ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetuilla rahoilla resurssiopettajia kouluihin. Lisäksi päätöksiä tehtäessä on otettava huomioon uuden perusopetuslain mukanaan tuomat muutokset ja vaikutukset hyvin heterogeenisiin ryhmiin. Viime vuosina on erityisluokkia karsittu ja erityisoppilaita sekä erityistä tukea tarvitsevia lapsia integroitu yleisopetuksen suuriin ryhmiin. Olemme huolissamme myös varhaiskasvatuksessa tapahtuvasta tavallista enemmän tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten integroinnista suuriin päiväkotiryhmiin sekä samanaikaisesti kasvatus- ja opetustyössä tarvittavan tuen määrän vähentymisestä.

Uhkana on, että nyt päätetään tehdä kovia henkilöstöleikkauksia, jotka vaikuttavat koulujen ryhmäkokojen kasvattamiseen ja opetuksen määrän vähenemiseen. Kaikki tämä olisi tulevaisuudessa poissa lastemme ja nuortemme laadukkaasta kasvatuksesta ja opetuksesta.

Lisäksi toivomme, että Keravan päättäjät ja ylin virkamiesjohto ottavat huomioon sen tosiseikan, ettei kaupungin tarvitse tuottaa voittoa, vaan sen tärkein tehtävä on turvata kuntalaisille hyvät ja riittävät palvelut. Investointien takia kunta voi myös välillä velkaantua. Keravalla ollaan nyt vaarantamassa opettajien ja rehtoreiden työssä jaksaminen kasvattamalla perusopetuksen ja lukion ryhmäkokoja, jättämällä palkkaamatta lyhytaikaisia sijaisia ja karsimalla lukion valinnaisuutta. Samalla on ennen kaikkea oltu vaivihkaa vaarantamassa keravalaisen lapsen ja nuoren laadukas ja turvallinen perusopetuslain mukainen opetus. Tämäkö on se tie, mitä te päättäjät haluatte kulkea? Näinkö te haluatte vaikuttaa mahdollisten Keravan ja sen lähiseudun tulevien vaikuttajien, lastemme ja nuortemme elämään?

On hyvä, että yt-neuvottelujen päätyttyä työnantajan ja työntekijäjärjestöjen edustajat kaupunginjohtajan johdolla päätyivät sopimaan, ettei lomautuksia ja irtisanomisia tulisi ainakaan ensi vuonna. Kuitenkin suunnitelmissa ovat tuntuvat henkilöstöleikkaukset kasvatus- ja opetuspuolelle jo tulevalle vuodelle. Jos nyt tehdään tuntuvia säästöjä kasvatus- ja opetuspuolelle, tulee se väistämättä vaikuttamaan myös sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun tulevina vuosina Keravalla. Toivomme sydämestämme päättäjille ja Keravan ylimmälle johdolle viisautta tehdä oikeita päätöksiä tässä ajassa niin, että jatkossakin Keravan tulevaisuus olisi lastemme ja nuortemme arvokkaissa käsissä.

Tuomo Suihkonen, Oaj:n Keravan opetusalan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja

Jyrki Lindroos, Oaj:n valtuuston jäsen

Mikko Raunio, Oaj:n Keravan opetusalan paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen ja opetusalan luottamusmies

Leena Ryhänen, Oaj:n Keravan opetusalan paikallisyhdistyksen jäsen ja lastentarhanopettajien luottamusmies

Puheenjohtajan terveiset

Sunnuntai 17.2.2013 - Tuomo Suihkonen

Hyvät Kopyn jäsenet  ja muutkin keravalaisesta  kasvatuksesta ja opetuksesta kiinnostuneet,

kulunut vuosi 2012 oli sikäli tärkeä, että maassamme järjestettiin kunnallisvaalit viime syksynä, ja nyt valtuustossa puhaltavat osittain uudet tuulet, ja kasvatus- ja opetuslautakunnassakin istuu vanhojen tuttujen kasvojen lisäksi uusia aktiivisia ihmisiä. Toivotamme heidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi tekemään yhteistyötä Keravan kasvatuksen ja opetuksen kehittämiseksi.

Viime vuonna teimme  hallituksen ja luottamusmiesten kanssa hyvää yhteistyötä muun muassa kaupunginjohtajan, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, kasvatus- ja opetusviraston ja kasvatus- ja opetuslautakunnan kanssa. Lisäksi Kopyn hallitus teki ansiokasta työtä viime syksynä järjestämällä syyskokouksen jälkeen samana päivänä 17.10. klo 18 kunnallisvaalipaneelin, johon osallistuivat lähes kaikkien puolueryhmien valitsemat ehdokkaat. Tilaisuuden juonsivat kaksi Keravan lukion oppilasta, ja kaksi lukiolaista piti huolen, että vaalipanelistit eivät ylittäneet minuutin puheaikaa. Kokouksen teemaksi oli valittu koulut ja päiväkodit kuntoon, ja etenkin Keravan kaupungin suuret ryhmäkoot olivat hyvin esillä illan keskusteluissa ja puheenvuoroissa. Toivottavasti Kurkelan yhtenäiskoulun rakentaminen toteutuu suunnitellulla aikataululla, jotta oppilaita voitaisiin tilojen puolesta laittaa pienempiin ryhmiin. Myös päiväkodeissa on tarvetta ryhmäkokojen pienentämiselle, sama pätee kouluihin eri asteilla alakoulusta aina Keravan lukioon asti.

Saimme asiaamme nostettua esille Keski-Uusimaa-lehden kautta, joka teki kuluneen vuoden aikana juttuja vaalipaneelin lisäksi muistakin tärkeistä kasvatukseen ja opetukseen liittyvistä asioista, kuten viimeksi viime viikolla liittyen opetusministeri Gustafssonin tekemään aloitteeseen koskien opettajien luokkahuoneissa ja kouluilla tapahtuvia kurinpitotilanteita, ja niihin liittyen opettajien keinojen ja toimivallan  lisäämistä esim. reppuja tarkistettaessa. Kuten 7. helmikuuta julkaistussa Keski-Uusimaan artikkelissa ja sen haastattelussa totesin, opettajilla on iso haaste saada opetus sujumaan varsinkin suurissa ryhmissä. Lisäksi kannatan maalaisjärjen käyttöä  kurinpitotoimia mietittäessä, esim. oppilaan sotkiessa paikkoja hän voisi ne hyvin siivota tai tehdä kirjallisia tehtäviä jälki-istunnossa tarpeen mukaan. Kurinpitomenettelytilanteet ovat oppilaidenkin mukaan yksilöllisiä, eikä yhtä oikeaa menettelytapaa varmastikaan ole.

Keski-Uusimaan lisäksi Opettaja-lehti julkaisi 2011 vuoden lopulla parin aukeaman jutun Keravan koulujen suuriin ryhmäkokoihin liittyen, eikä suotta, sillä Keravallahan on Opetushallituksen 2010 tekemän selvityksen mukaan valtakunnan suurimmat luokkakoot: vuonna 2010 keskimäärin 24 oppilasta vuosiluokilla 1-9 muun maan kuntien keskiarvojen ollessa 18,5:n paikkeilla opetusryhmää kohti. Tähän asiaan toivon tulevan valtuuston ja lautakunnan tarttuvan mitä pikimmin, jotta opetusryhmät saataisiin järkeviksi, maksimissaan noin 20 oppilaan ryhmiksi kouluissa, ja etenkin alkuopetusluokilla mahdollisuuksien mukaan pienemmiksikin. Lisäksi päiväkodeissa on olemassa selvää tarvetta ryhmien pienentämiselle.

Toivotan onnea kaikille uusille, vastavalituille Keravan kaupunginhallituksen jäsenille, kunnanvaltuutetuille, kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenille, ja samalla toivotan teidät kaikki mukaan tekemään yhdessä työtä keravalaisen kasvatuksen ja opetuksen hyväksi.  Kasvatus ja opetus on kivijalka ja perusta lastemme ja nuortemme tulevaisuudelle, ja siksi  meidän kaikkien kannattaa yhdessä tehdä kovasti työtä sen parantamiseksi. Olen iloinen uudesta vastavalitusta hallituksesta ja sen uusista jäsenistä, ja toivotan kaikille jäsenillemme voimia vaativaan kasvatus- ja opetustyöhön.

Terveisin Tuomo Suihkonen, Oaj:n Keravan opetusalan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, luokanopettaja