Pääluottamusmiehen alueyhdistyspuhe

Perjantai 10.5.2019 - Tuomo Suihkonen

Arvoisat OAJ:n puheenjohtaja, valtuuston puheenjohtajisto, hallitus ja valtuustokollegat

 

Ajan aallokossa seisoo uusmaalainen kansa;

vapauden tunto sykkii lasten veressä,

valppahana vainon torjuu, oikeus turvanansa. Laulun sanat ovat yhä ajankohtaisia.

 

Tänä keväänä Suvivirren jälkeen eräs nelikymppinen kokenut ope on töissä viimeistä päivää.  Hän on työssään väsynyt ja näköalaton. Ope on pitänyt työstään ja hakeutunut kutsumuksesta alalle . Raskas työ hyvin heterogeenisessä ja oppilasmäärältään isossa luokassa, jossa on useita tehostetun ja erityisen tuen oppilaita, on lopullisesti uuvuttanut hänet. Hän haluaa työn, jossa työajan voi rajata, palkka on kohdallaan ja perheellekin jää aikaa.

 

Nyt tilanne on joka tapauksessa opettajille kuormittava. Opettajien työaika on viime vuosina paisunut kohtuuttomasti. Oppilaitoksissa kärsitään sisäilmaongelmista ja erityislasten tukitoimet ja yhteistyötahojen tapaaminen lisäävät viikoittaista työmäärää. Miten korvataan ylimääräinen työ? Miten huolehditaan siitä, että opettajan työmäärä ei kasva kohtuuttomaksi? Miten opettajan työssä jaksaminen turvataan?

 

Uskomme, että opettajan työhyvinvointiin ja jaksamiseen voidaan vaikuttaa rajaamalla opettajan työhön käyttämää aikaa eli antamalla opettajalle enemmän aikaa palautua työnsä fyysisestä ja ennen kaikkea henkisestä kuormasta.  Opettajan työhön liittyvää ys-aikaa tulee suunnitella ja sitä tulee myös voida seurata yhä tarkemmin. Samalla, kun  vuosityöaikakokeiluja seurataan ja niihin osallistuvilta kerätään tietoa ja pyritään vaikuttamaan suotuisasti kokeiluun osallistuvien palkkakehitykseen, tulee myös keskittää huomiota muiden opettajien jaksamisen turvaamiseen ja työajan seuraamiseen ja rajaamiseen. Vipu on yksi apuväline siihen, mutta lisäksi OAJ:n tulee tukea alue- ja paikallistason edunvalvontaa kouluttamalla luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja työssäjaksamisen erilliskysymyksiin. Myös jäsenille tulee jakaa tietoa työajan rajaamisesta. Opettajat tarvitsevat  tukea siihen, etteivät he aja itseään arvokkaassa työssään loppuun.

 

Viime vuosina on tapahtunut paljon muutoksia kasvatuksen ja opetuksen alalla. Isoja, massiivisia oppilaitoksia rakennetaan ja samalla niiden hallintoa ja johtamista keskitetään. Työpaikoilla vallitsee monin paikoin johtajuusvaje. Esim. armeijassa 8 miehen ryhmää johti aina ryhmänjohtaja, jolloin mahdollistui vuorovaikutus alaisten ja esimiehen välillä. Onko meillä tätä nykyä kouluissa ja päiväkodeissa esimiehiä, joilla on aikaa alaisilleen, onko aikaa kohtaamisiin alaisten ja esimiesten, oppilaiden ja opettajien, opettajien ja huoltajien välillä? Monesti asiat kärjistyvät, kun ei ole aikaa saada sanotuksi, aikaa tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, aikaa etsiä ongelmaan ratkaisu.

 

Arvoisat kuulijat

Nyt OAJ:llä on mahdollisuus vaikuttaa tulevaan maan hallitukseen niin,  että korkeasti koulutettujen opettajien pysyminen alalla turvataan ja etsitään aidosti ratkaisuja  heidän työnsä

näkyväksi tekemiseen ja ennen kaikkea työajan ja työn sisällön rajaamiseen niin, että opettajien pedagoginen osaaminen  tulee tämän tärkeän sivistystyön keskiöön. Samalla koulutyön pedagogiseen johtamiseen on panostettava. Esimiehiä ja johtajia täytyy kouluttaa ja mahdollistaa heidän alaisilleen enemmän kokemusta siitä, että esimies on läsnä ja tällä on aikaa hallinnollisten tehtävien ohella kohdata alaisiaan muutenkin kuin virallisissa kehityskeskusteluissa. OAJ on esittänyt ratkaisuksi opetusryhmien rajaamiseen opettajamitoitusta, pitäisikö nyt myös esittää rehtorimitoitusta?

 

Yksi konkreettinen keino opettajan työn sisällön parantamiseen ja työn mielekkääksi kokemiseen on opettajien täydennyskoulutus. Kuinka monesti tilanne on se, että opettajat käyvät koulutukset, joissa sisältö on etukäteen laadittu ja kaikille sama? Kuinka moni  pääsee vaikuttamaan koulutuksen sisältöihin tai rakentamaan omaa elinikäisen oppimisen polkuaan, jonka keskiössä olisi suunnitelmallinen täydennyskoulutus. Olemme tehneet valtuustoaloitteen opettajien täydennyskoulutuksen kehittämiseksi niin, että opettajien valinnanmahdollisuutta omaan täydennyskoulutukseensa lisätään, rakennetaan kestävämpiä koulutusrakenteita ja koulutuspolkuja ja tarjotaan opettajille mahdollisuus kouluttautua työajalla.

 

Työnantajat tulisi saada ymmärtämään, mikä merkitys opettajilla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle on yleissivistyksen turvaajina koko tällä laajalla kasvatuksen ja opetuksen kentällä. Opettajuuden arvostus lähtee meistä itsestämme. Sen soisi kuitenkin näkyvän niissä konkreettisissa toimenpiteissä, joilla työnantajamme voi osoittaa arvostavansa meitä. OAJ on järjestönä keulakuva. Sen purjeen alla vain ja ainoastaan yhtenäisenä joukkona voimme auttaa yksittäistä riviopettajaa pysymään alalla  ja jatkamaan työssä, jossa sivistysvaltion tulevaisuudentekijöitä kasvatetaan. Kenties  silloin tuo yksittäinen ope voi  uusmaalaisten laulun sanoin uudelleen lausua: “Täällä kukkaan puhkeapi tiede, taidekin.”

 

Pääluottamusmiehen kevätkirje

Perjantai 10.5.2019 - Tuomo Suihkonen

Arvoisat Kopyn jäsenet

 

Joulukirjeessäni kerroin, että olimme aloittaneet On the Road-kierroksen työsuojeluvaltuutettu Mikko Raunion kanssa Keravanjoen Jaakkolan toimipisteestä ja tavoitteemme oli kiertää kevään 2019 aikana loputkin yhtenäiskoulut ja Keravan lukio. Kiersimme kevään aikana suunnitelmamme mukaan Sompion ja Kurkelan kouluissa ja nyt viimeksi Keravan lukiolla 23.4. heti pääsiäisen jälkeen. Vierailullamme kerroimme, mitä työhömme kuuluu ja mistä näkökulmasta asioita ajamme Keravan kaupungilla. Toimme esille, että pääluottamusmiehen tehtävänkuvaan kuuluu sopimuslainsäädäntöön, työsuhteeseen, palkkaan ja työaikaan liittyviä asioita, joihin liittyen hän auttaa kaikkia JUKO:oon kuuluvien akavalaisten jäsenliittojen jäseniä mm. KOPyn/OAJ:n, Terveydenhoitajaliiton, Talentian ja Lääkäriliiton  jäseniä. Edustettaviini kuuluu siis n. 550 keravalaista julkisen puolen koulutettua. Työsuojeluvaltuutettu puolestaan edustaa kaikkia kaupungin työntekijöitä huolimatta siitä, kuuluuko edustettava liittoon vai ei. Häneen voi olla yhteydessä työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Aina ensin pyritään tietysti oman lähiesimiehen juttusille ja ellei asia siitä selviä ole rohkeasti yhteydessä luottamusmieheen, työsuojeluvaltuutettuun (1.8.2019 alk.Kirsi Makkonen, jokaisessa yksikössä on myös työsuojeluasiamies) tai yhdistysasioissa OAJ:n paikallisyhdistykseen.

 

Järjestelyvaraeristä ja tuloksellisuuteen liittyvästä kertaerästä kirjoitin joulukirjeessäni, joten niihin liittyvät asiat löytyvät sieltä sekä kaupungin tiedotteesta. KVTES:n puolella tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.4.2019 yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,0 prosenttia. Myös henkilökohtaista lisää korotetaan 1,0 prosentilla (tuloksellisuuserä ei korotu). KVTES:n palkkahinnoitteluliitteiden peruspalkat korottuvat vastaavasti. OVTES:ssä (opettajat) tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan myös 1.4.2019 yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,99 prosenttia. Myös henkilökohtaista lisää korotetaan 0,99 prosentilla (tuloksellisuuserä ei korotu). Näistäkin löytyy lisätietoa osoittesta http://kerttu.kerava.fi/henkilostoasiat/palkkaus/palkantarkistukset/Sivut/Palkantarkistukset-1.4.2019.aspx.

 

Keravan kaupunkistrategian mukaisesti Keravan kaupungin tavoitteena on kehittää toimiva ja kannustava palkkausjärjestelmä sekä palkitsemisen kokonaisuus. Yhtenä toimenpiteenä tähän liittyen on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin kuuluvan henkilöstön tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän (TVA) rakentaminen.

 

Kevät on kehityskeskusteluiden aikaa. Samalla, kun työyksiköissä on käyty kehityskeskusteluja, esimiehet ovat laatineet työsuorituksen arviointeja huhtikuun loppuun mennessä. Tuloksellisuuserän maksupäivät ovat 16.9. (vakituiset) ja 30.9, (määräaikaiset) takautuvasti 1.8. alkaen. Kevään ja alkukesän aikana käydään myös OVTES:n TVA-neuvottelut seuraavaa lukuvuotta ajatellen.

 

Uusien koulujen rakentaminen tarkoittaa myös sitä, että jotkut opettajat joutuvat muuttamaan tavaransa uuteen koululuokkaan. Myös väistötiloihin saatetaan joutua tavaroita siirtämään. Tähän liittyen minulta on asiaa tiedusteltu ja kysytty, mikä kuuluu opettajan virkavelvollisuuksiin. Korkeimman oikeuden päätös vuodelta 1984 kertoo, ettei muutto ole opettajan työtä. Muuttomiehet suorittavat kouluissa ja päiväkodeissa varsinaiset raskaammat muuttotyöt eli tavaroiden kantamiset ja siivoustyön ammattilaiset varsinaiset siivoustyöt. Opettaja korjaa ja järjestelee omat tavaransa omasta luokastaan kuntoon. Siihen  on sovittu työnantajan kanssa käytettäväksi 3 tuntia ns. lisäkikyaikaa ja tarvittaessa 2-3 tuntia muusta ys-ajasta. Tämä tarkoittaa siis vain omien tavaroiden järjestämistä omassa luokassa ja uuden toimipisteen luokkatiloissa. Esimiehet vastaavat siitä, että muutoinkaan opettajien vuotuinen ys-aika 126 tuntia ja sen päälle 12 h kikyä ei ylity. Sen sisälle tulee mahtua kaikki ys-aikaan kuuluva työ, kuten koulun ja kodin yhteistyö (mm.arviointikeskustelut), asia- ja aineryhmittäiset neuvonpidot, opetuksen yhteissuunnittelu ja muu opetuksen suunnittelu ja koulun toiminnan kehittäminen. Vuosiluokilla 1-6 pääpainopiste ys-ajan käytössä tulisi olla kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Lukiossa yhteissuunnitteluajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on 50-107 tuntia. Lukiossa se on tarkoitettu käytettäväksi sellaiseen opettajien väliseen yhteistyöhön ja koulun toiminnan kehittämiseen, joka paikallisesti koetaan tärkeäksi.

 

JUKO:n luottamusmiesvaalit saatiin päätökseen 23.4., kun vaalikokouksessa nimettiin ja vahvistettiin luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet seuraavalle kaudelle 1.8.2019-31.7.2022. Minä toimin seuraavalla kaudella JUKO:n pääluottamusmiehenä ja varapääluottamusmieheksi vaalikokouksessa luottamusmiesten keskuudesta valittiin Ilkka Miettinen. Opetusalan lukion luottamusmieheksi valittiin Katja Rihu-Lehtinen ja perusopetuksen puolelle valittiin uurnavaalin lopputuloksen mukaan Ilkka Miettinen. Varhaiskasvatuksen luottamusmieheksi valittiin Liina-Mari Ylhäisi ja varhaiskasvatuksen varaluottamusmieheksi Miina Kortesmäki. Onnea uusille seuraavan kauden luottamusmiehille ja kiitos aktiivisuudesta myös opetusalan uurnavaaliin ehdokkaiksi ilmoittautuneille Eevi Kirjasniemelle ja Laura Tulikorvelle sekä kaikille työyksiköissään vaaleja järjestäneille yhteysopettajille, ääntenlaskijoille, vaalikokouksen järjestäjille ja muille aktiiveille.

 

Kevätpurot solisevat ja linnut rakentavat pesiään. Opettajalle se tarkoittaa kuitenkin lukuvuoden kiireisintä aikaa, joka kuluu muun luokkatyön lisäksi todistusten tekoon ja kevätjuhlien järjestelyyn. Työhyvinvointi ja jaksaminen ovat olleet koetuksella myös rehtoreilla ja päiväkotien johtajilla. Te kaikki, siis opettajat varhaiskasvatuksesta lukioon sekä heidän esimiehensä olette tehneet hienoa työtä keravalaisten lasten ja nuorten eteen tänäkin lukuvuonna. Minä jatkan jäsenistön asioiden ajamista seuraavaksi OAJ:n valtuustossa 8.-10.5. Opettajien työhyvinvointi sekä vuosityöaikakeskustelut nousevat siellä varmasti esille ja aiomme OAJ:n Uusimaan hallituksen valtuustoaloitteen mukaan nostaa esille opettajien täydennyskoulutuksen (varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle), jonka soisi tapahtuvan työajalla ja olevan sisällöltään opettajia ja heidän omia ammatillisia polkujaan tukevaa, aiempaa pitkäkestoisempaa, maksutonta ja myös opettajien kouluttautumistarpeisiin liittyvää sekä valinnaisuutta tukevaa.

 

Aurinkoista kevättä, hauskaa vappua ja voimia kevään koitoksiinne!

 

Keravalla 29.4.2019 Tuomo Suihkonen, JUKO:n pääluottamusmies, p. 0403183303

 

Pääluottamusmiehen joulukirje

Perjantai 10.5.2019 - Tuomo Suihkonen

Arvoisat Kopy:n jäsenet

 

Aloitin työni JUKO:n pääluottamusmiehenä 20.8.2018 ja toimin ainakin tämän kauden loppuun 31.7.2019 asti tässä tehtävässä edustaen yht. noin 550 jukolaista Keravan kaupungin työntekijää. Te varhaiskasvatusopettajat ja opettajat alakoulusta lukioon muodostatte suurimman JUKO:oon kuuluvan ryhmän. On suuri ilo ja kunnia olla edustamassa teitä työhönne liittyvissä palvelussuhde- ja palkka-asioissa yhteistyössä työnantajamme Keravan kaupungin kanssa.

 

Kulunut syksy on ollut minulle mielenkiintoinen. Olen saanut tutustua lähemmin kaupungin eri toimialojen organisaatioihin ja toimintatapoihin sekä yhteistoimintamenettelyn eri vaiheisiin. Merkittävimpänä asiana nostaisin tämän syksyn järjestelyeräneuvottelut, joissa sekä työnantajapuoli että työntekijäpuoli tekivät omat esityksensä järjestelyerän jaosta toimialoittain ja niitä sitten yhdessä sorvattiin molempia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Mielestäni on tärkeää, että nyt on lähdetty portaittain nostamaan palkkoja siten, että esim. varhaiskasvatuksen opettajat saivat korotusta 110 e/kk  ja luokanopettajien, joilla ei ole kaksoiskelpoisuutta sekä vastaavanlaisten tuntiopettajien palkkaa korotettiin lähemmäs kaksoispätevien palkkaa idealla samasta työstä sama palkka. Korotusta tällaisille luokanopettajille tuli siis 150 e/kk. Työntekijäpuolena olimme esittäneet, että otettaisiin huomioon inkluusio, erityisvalmiuksia vaativat tehtävät, nivelvaiheen opetus, ryhmäkoko, tietyt erityistehtävät ja johtaminen. Tuolla korotuksella kuitenkin mahdollisimman moni esille tuomamme asia otettiin huomioon korotuksista päätettäessä. Vammaisopetuksessa ja hoidollisen työn luokissa opettavat erityisluokanopettajat saavat 70 e/kk korotuksen, jota maksetaan määräaikaisena tehtäväkohtaisena palkkana.

 

Varhaiskasvatuksen osalta nousimme nyt kutakuinkin sille tasolle, mitä muissakin lähikunnissa ollaan, jotta Keravan kaupunki pysyisi edelleen kilpailukykyisenä työnantajana varhaiskasvatusopettajille. Sitä tietysti toivomme hartain mielin ja luomme yhdessä uskoa keravalaiseen varhaiskasvatukseen. Yhteistyössä nämäkin nyt saadut korotukset ovat olleet mahdollisia. KVTES:n ja OVTES:n puolella emme valitettavasti voineet tällä kertaa nostaa kaikkien palkkoja, sillä rahamäärä, mikä oli jaossa, ei valitettavasti tällä kertaa riittänyt esim. esimiesten ja tiettyjen aineenopettajaryhmien palkankorotuksiin yläkouluissa ja lukiossa. Näen kuitenkin tärkeänä sen, että asioita on nostettu neuvotteluissa esille, jolloin tulevissa palkkaan liittyvissä neuvotteluissa voidaan ottaa huomioon niitä ryhmiä, jotka nyt jäivät järjestelyerän jaon ulkopuolelle. On syytä muistaa, että mikäli palkkaneuvotteluissa ei olisi päästy sopuun työnantajan kanssa, työnantaja viimekädessä kuitenkin olisi saanut yleisen kunta-alan sopimuksen mukaan päättää, mille ryhmille tai kenelle rahat jaetaan. Oheisen linkin takaa voit lukea tarkempaa tietoa järjestelyvaraeristä. http://kerttu.kerava.fi/ajankohtaista/uutiset/Sivut/Järjestelyerien-käytöstä-päästiin-yksimielisyyteen.aspx

 

Tuloksellisuuteen liittyvä kertaerä 9,2, %  tulee maksuun tammikuun  palkanmaksun yhteydessä. Se lasketaan marraskuun varsinaisesta palkasta ja saadakseen tuon kertaerän olisi pitänyt olla palvelussuhteessa 3.9.-18.11. ajan keskeytymättä  ja vähintään yhden päivän töissä oloaika tuolla välillä  takaa korotuksen. Jos työsuhteessa on 8 päivän katko tuolla aikavälillä, ei ole oikeutta korotukseen.

 

Turvallisuusasiat ovat nousseet tänä syksynä esille yläkoulujen ja lukion puolella ja niihin uusi turvallisuuspäällikkö Jussi Komokallio on paneutunut huolella, muodostanut työsuojelutiimin ja aloittanut turvallisuuskoulutukset esimiehille ja koko henkilöstölle. Työsuojeluvastaava Mikko Raunio on tehnyt hyvää työtä eri toimipisteissä ja nostanut työsuojelullisia asioita esille kehitystyöryhmiin ja yhteistyötoimikunnalle. Keravalla on mm. otettu käyttöön Ennakoivan välittämisen-malli, josta löytyy lisätietoa siihen liittyvästä käsikirjasta ja Kertusta. Esimiehet on myös koulutettu mallin käyttöön. Tärkeää on mm. sairaustapauksissa poissaoloajan pituuden lisääminen omalla ilmoituksella 3 päivästä 5 päivään. Sitä voi esimies antaa 1-2 pv kerrallaan ja ilmoitus on tehtävä soittamalla.

 

Työterveyspalvelu siirtyy 1.1.2019 Attendosta Aavaan, jossa otetaan käyttöön esim. luotsipalvelu, jossa yhden puhelinnumeron takana moniammatillinen tiimi pohtii ja osoittaa asiakkaan oikeaan paikkaan esim. laboratorioon ilman, että täytyisi välttämättä käydä ensin lääkärin pakeilla hakemassa kyseinen laboratorioon ohjaus. Jos sinulla on aikaisempaa hoitohistoriaa ennen maaliskuuta v. 2017 ja haluat tietojesi siirtyvän Attendosta Aavaan, kannattaa käydä kirjoittamassa tietojesi siirtoon liittyvä lappu Attendossa. Muutoin vanhat tietosi eivät siirry automaattisesti uuteen työterveyspalveluun. HR:n savumerkit Kertussa 14.12. kertovat tarkempaa informaatiota asiasta. http://kerttu.kerava.fi/ajankohtaista/uutiset/Sivut/HR-Savumerkkejä-joulukuu-2018.aspx

 

Kasvatuksen ja opetuksen toimiala muuttaa tilansa Sampolasta vanhan kaupungintalon yhteyteen, jossa minunkin työpisteeni sijaitsee. Keravalla on aloittanut myös uusi viestintäjohtaja Vivikka Richt, jonka työpanos on jo tähän asti ollut merkittävä. Yhteistä Kerava-brändiä pyritään viestinnän keinoin levittämään ja saamaan eri toimialojen viestintä entistä yhdenmukaisemmaksi.

 

Aloitimme Mikko Raunion kanssa yhteisen On the Road kierroksen Keravanjoen koululta ja aikeissa on, että kierrämme ainakin Sompion ja Kurkelan yhtenäiskouluissa ja Keravan lukiolla tulevan kevätlukukauden aikana. Minuun voitte rohkeasti olla yhteydessä, mikäli jokin työhönne liittyvä asia mieltänne painaa tai haluatte saada lisätietoa palvelussuhteeseenne, työaikoihin tai vaikkapa palkkaukseen liittyen. Jos en heti tiedä vastausta kysymäänne asiaan, otan selvää yhteistyötahoiltani ja omilta tukiverkostoiltani JUKO:n tai OAJ:n piirissä.

 

Rauhallista joulumieltä

Tuomo Suihkonen, JUKO:n pääluottamusmies, p. 0403183303